Viikonloppu, lepoa..

Kello on puoli kuusi aamulla ja minä istun koneella kahvikuppi kädessä nautiskellen omasta ajasta..Hullua! MUTTA ei mitenkään epätavallista. Olen aina ollut aamuvirkku ja nyt tuntuu että alkuvauvavaiheen, voisiko sanoa ns. synnytysväsymys on poissa ja sitä PÄÄSEE ylös sängystä joskus, ennen kuin lapset heräävät. Ensimmäiseen pariin kuukauteen tämä ei onnistunut edes minulta, joka ei yleensä nuku edes seitsemään mutta alkuun ei tehnyt tiukkaa. Esikoisen kohdalla oli samoin ja muistan että näihin aikoihin, hänen ollessaan parin kolmen kuukauden ikäinen sitä alkoi heräilemään myös aiemmin kuin hän. Ei tietenkään aina!

 

Mies palasi eilen illalla myöhään viikonlopuksi kotia työreissultaan. Minä olen ollut hereillä neljästä lähtien. Se on aika tarkka-aika, jolloin pienimiehemme herää öisin syömään. Nostan hänet viereen ja nukutaan sillä tavoin aamuun asti, mutta nyt en saanut enää unta. Luulen, että nyt kun tiedän että saan ottaa tänään hiukan rennommin, sitä uskaltaa nousta varhain ylös ja olemaan hetken ihan yksin tietäen, että saan jossain vaiheessa päivää varmasti mennä päiväunille, jos tahdon :) Täällä vallitsee siis ihana hiljaisuus tällä hetkellä :)

 

Sain tuliaisiksi joitain Wieniläisiä sacherleivoksia ihanassa puurasiassa, nam.. Laitan jossain välissä vaikka kuvan boxista tännekin. Olivat sen verran tuhdin ja herkullisen näköisen leivoksia, että voipi olla ettei tämä suklaaherkkupylly pysty syömään yhtä leivosta kerralla. Katsotaan!

 

Mutta juu, ihanaa että perhe on koossa ja yritän ottaa viikonloppuna rennosti, enkä keksiä kaikenlaista pakko-tekemistä vaan koitetaan nauttia. Tyttö ainakin odottaa isin näkemistä kuin kuuta nousevaa. Ja tuliaista tietenkin myös :)

 

Se on jännä, kuinka väsymys ottaa vallan, silloin kun tietää että helpotusta on luvassa. Minäkin jaksan mielestäni välillä ihmeenkin reippaasti kaikki vastoinkäymiset sun muut. Ehkä sen takia, kun saan nukkua öisin niin hyvin, mutta sitten kun tiedät, kuten eilen, että puoliso saapuu illalla, niin iltapäivästä alkoi heti tuntumaan, että nyt ei enää jaksa. Ei millään ja puhti meinasi loppua! Koko kroppa vaan menee siihen ns. väsymystilaan ja haluaisi tehdä stopin ja laittaa silmät kiinni, mutta ei tietenkään voi, ellei lapsetkin nuku :) Sitten ei auttanut muu kuin soitto ystävälle, pienet hysteeriset naurut ja lenkki koiran ja lasten kanssa ja hereillä oltiin taas. Tietenkin kahviakin kului!

 

Tässä kuva, kun löhöiltiin lasten kanssa sängyssämme eilen iltapäivällä. Yritimme kyllä mennä kokosakki nukkumaan, mutta kun olin saanut peiteltyä minut ja tytön sänkyyn, alkoi pienimies ähistä omassa sängyssään. Niinpä nostin herrankin viekkuumme ja saivat sisarukset naureskella siinä toisilleen. Poitsu on kyllä aivan mainio, kun hänen kanssaan voi jo "keskustella". Äidin sydämen sulattaa varsinkin kunnon nauru ja hepulikohtaus:) Ikenet vaan loistaa kun nauretaan jollekin niin paljon ja lopulta tulee hikka. :) Kuten tytöllemmekin :)

 

 

 

 

By Stripes&Love

 

 

Ensi viikolla mennäänkin kaasojen kanssa I Love Me- messuille. Ihanaa mennä tyttöporukalla ihailemaan kaikkia hääjuttuja ja kauneusjuttuja. Jos sitä vaikka itsekin löytäisi joitain uusia ihonhoitotuotteita. Heti kun ilmat ovat viilenneet, niin minun kuiva, osittain atooppinen ihoni tarvitsee ainakin niin paljon enemmän rasvausta. Uusia vinkkejä sen hoitoon ottaisin siis mieluusti. Tyttöjen kauneuspäivä siis luvassa! Kunhan kaikki pysyvät terveinä, kop kop, ja mies palaa työreissulta ajoissa niin pääsen lähtemään :)