Uuden vuoden aatto!

Lauantaina käytiin koko perheen kera Haltialantilalla katsomassa lampaita ja leikkimässä. Minä olin tehnyt meille vielä eväitäkin, koska olimme siellä lounasaikaan. Päätimme syödä eväitä, vaikka ilma ei niiden syömiseen ollut ehkä kaikista ihanin pienessä tihkusateessa tuulen ja synkkyyden keskellä :) Muut hiukan katselivat :) hih.. Mutta siitä olikin sitten kiva tulla takaisin sisälle lämpimään pelailemaan tytön uutta lempparipeliä, Afrikan tähteä! Kiva peli ja tuli itselleen ihan lapsuus jälleen mieleen. Onkohan minulla pikku hiljaa havaittavissa jokin kolmenkympin kriisi, koska koko ajan tuntuu että lapsuusjutut yms. tulee mieleen ja niitä arvostaa ja muistelee haikein mielin:( Kai se pikku hiljaa sieltä nostaa päätään väistämättä!

Meidän pienimies oppi kunnolla kääntymään perjantaina, ikää on melkein 6kk. Ja molemmat ylähampaatkin ovat nyt kunnolla puhjenneet. Kohta meillä on kunnon hammashymy :) On ihan hassua, kun pikkuisen jättää lattialle niin hän onkin onkin voinut vieriä jonnekin aivan muualle pienessä hetkessä... Enää ei siis jätetäkään häntä kuin IHAN PIENEKSI hetkeksi vain yksin! Niin ne vaan kasvaa, ihanaa :) Yöt ovat kyllä olleet melko läheisyydenkaipuisia. Viereen kun nostaa niin poitsu hiljenee samantien mutta sitten taas jonkin ajan päästä ähistään ja kurotetaan äitiä tai isiä kädestä kiinni tai jostain muusta:) Liikkis, mutta viime yökin meni hiukan plörinäksi kun pikkuista nostelin takaisin omaan sänkyynsä nukkumaan kun oli ensin meidän sänkyyn nukahtanut. Ei ehkä oikea tapa, ensin nukuttaa meidän viereen ja sitten nostaa omaan sänkyyn ja sitten pikkuinen säpsähtää hereille jonkin ajan kuluttua ihmetellen missä oikein on?! No, meidän neidillä oli näitä läheisyysaikoja myös mutta silloin riitti pelkkä käsi esimerkiksi selän päällä kun toinen nukkui omassa sängyssä. Poitsulle tämä ei aina riitä :) Mammanpoika:) hih..

Tänään on koiramme mielestä vuoden kauhein päivä, UUSIVUOSI:( Viime vuonna tämä päivä meni ihan kohtuu hyvin. En tiedä oliko apteekista reseptivapailla koiranlääkkeillä oikeasti vaikutusta, jokin Celmax?! vai eikö sitten paukkunut niin paljoa, koska viime vuonna koiramme ei läähättänyt saunanlauteiden alla kuten sitä edellisenä vuonna:( Tänään södään kyseistä tuotetta myös. Täällä täytyy myös lenkitellä kunnolla aamupäivä, nimittäin iltapäivästä koira ei sitten suostukaan astua enää ovesta uloa.. 

Jokavuosi minulla on sellainen pieni pelko, että koirulimme saa ulkona sydänkohtauksen kun jossain pamahtaa yhtäkkiä oikein kunnolla. VOI VEE, kun kiukuttaa sitten noi paukuttelijat ennen oikeaa ajankohtaa. Olen aina miettinyt, että kuka vanhempi oikeasti edes antaa lapsilleen ennen uutta vuotta raketteja sun muita paukkujuttuja???? Minun puolesta saatte antaa, vaikka laki kieltääkin, niin uudenvuoden aattona teidän itse läsnäollessa lastenne kokeilla jos nyt on ihan pakko, olen minäkin silloin pienempänä mutta ei ikinä yksin. Tänä vuonna suojalasienkin käyttö taitaa olla ihan pakollista ja jos ei ole niin poliisi voi sakottaa, luinkohan jostain oikein?

Meidän perhe ostaa jokavuosi yhden sellaisen paukkupaketin, josta ei lähde niin kauheaa meteliä ja joka ampuu yhdellä kertaa pidempään kaikkea. Mennään sitten aikaisemmin tuonne puistoon, yleensä muiden pihan lasten kanssa samaan aikaan ja ammumme rakettimme ja palaamme kotiin. Tänä vuonna minä taidan kyllä jäädä koiramme ja poitsumme kanssa tänne. Koiran vuoksi ollaan myös aina valittu sellainen ajankohta kun ulkona on aika rauhallista paukkujen osalta ja olemme olleet poissa max 15-20min. Koira on sillä aikaa saunassa kuivausrummun ja pesukoneen ollessa päällä taustamölynä!

Alkujaan meidän piti matkustaa Sipooseen poikamme kummeille yökylään tänä päivänä, mutta koiran takia peruutimme sillä turvallisin paikka taitaa olla koti. En uskalla kokeilla muuta:( Olemme siis kotona tänään. Nyt aamusta mennään siskoni kanssa salille ja sitten iltapäivällä miehen veli ja hänen tyttöystävänsä tulevat meille ja myöhemmin ehkä vielä siskoni ja hänen mies, jos jaksavat kun siskoni pääsee töistä. Rauhallinen ilta siis tiedossa. Mutta nyt aamulla taas rehkitään ensin. Kolmas päivä putkeen ja huomenna vapaapäivä:) Mutta herkkuja tämä mamma ei tänään saa syödä! Muille on kyllä, älkää pelätkö :) mutta minä sinnittelen! Ehkä juon lasin viiniä ja otan kalorini siitä, hih..

Nyt alan valmistautumaan salille lähtöön. Se ihana puoli siinä on, kun miehellä on lomaa että pääsen jumppailemaan heti aamusta:) Onhan se muutenkin kivaa, kun hän on kotona:) Eilen illalla pongasin hänet aivan itse, omasta aloitteesta katselemassa internetistä itselleen vihkisormusta. Oikein yllätyin:) Löysimmekin yhden tai kaksi aika kivaa, täytyy mennä sovittelemaan. Hän haluaisin titaanisen sormuksen. Yksi oli kyllä minun mieleeni. Siinä oli titaania mattapintaisena ja hiukan valkokultaa keskellä:)

Mutta juu, aivan ihanaa Uutta Vuotta 2014 kaikille ja olkaapa tänään rauhallisesti, me ainakin ollaan:) Nautitaan hyvästä ruoasta ja pelataan varmaankin Afrikan tähteä:)

Christmas holiday, family&friends

 RAUHALLISTA  JOULUA!

Toivottavasti kaikilla on ollut rauhallinen ja mieluinen joulu <3 sää täällä pääkaupunkiseudulla on ollut aivan kamala, mutta jouluvalot ja illan pimeys eivät sitä enää iltaisin näyttänyt :) Haudallakin käytiin jo aamuvarhaisella jouluaattona ja kyllä oli hautausmaa jo silloin kaunis. Valomeri erottui vain muuten mustasta maisemasta. 

Minun ei pitänyt saada lahjoja ollenkaan, paitsi pyjama sillä sain uuden kihlasormukseni ennen joulua. Silti oli pukki ostellut jotain, olin siis ollut kiltti :) sain ihania Anno:n kylpyraitapyyhkeitä, kännykänkuoret, muutaman pyjaman, käsintehtyjä belgialaisia suklaita, nam..:) ja muutamia muita lahjoja, aivan liikaa siis mutta kaikki olivat kyllä tarpeellisia, kuten suklaa :) Oliko pukki muistanut teitä?

Olin ajatellut, että tänä vuonna kuusenalusemme ei täyttyisi niin kovin lahjoista, mutta oli niitä kyllä paljon. Tyttö sai lahjoja melkoisesti, mutta oli ihana kun kysyin että mikä lahja hänen mielestään oli se paras, niin vastaus oli: "Kaikki!" :) Molemmat veljeni, siskoni ja tuleva appiukkoni olivat meillä myös ja kaikki saivat ainakin muutaman lahjan niin jokaisella oli hiukan jännitettävää. Oli mukava ja rauhallinen jouluaatto. Ensi vuonna voisi kyllä olla jossain muualla, kuten etelässä tai jossain pohjoisemmassa.. Katsotaan!

Nyt on syöty hyvin ja eilen oltiin Lahdessa joulunvietossa koko joulupäivä ja tänään rauhoitutaan ihan kotona. Jos jaksan, niin lähden hiukan urheilemaan niin tulee parempi mieli :) Täytyy kyllä sanoa, että lasten ilo, jännnitys ja riemu ovat jouluissa minusta nykyään kaikista ihaninta :) Mitä tekisinkään ilman noita pirpanoita. Tytön ilo ja jännitys tarttui myös minuun mikä sai aikaan muistoja omasta lapsuudesta <3

Leppoisaa päivää!

:)

Suomenlapinkoiramme  <3

 

Äidin "iso" rakkauspakkaus :) joka istuu!

Tyttöjen vaatepaketti

Huuto.net:ssä on muuten myynnissä tyttömme pieni vaatepaketti. Sukulaistytöllemme on yksi kassi vaatteita jo menossa mutta nämä ajattelin myydä, kun ovat niin hyvässä kunnossa. Käykää kurkkaamassa :) Kohde täällä!

Still Sleeping :)

Pakko tulla kirjoittelemaan ihan pikaisesti kun yö meni niin hyvin:) ja edelleen poika ja tyttö nukkuvat. Yksi herätys yöllä vaan, milloinkohan viimeksi... Tällä tavoin on hyvä aloittaa viikonloppu, miehen loma ja joulundotus <3 

Ihanaa viikonloppua kaikille! Onko teillä muuten muilla joulunperinteet aina samanlaisia vai ovatko muokkaantuneet omanlaisiksi iän ja esimerkiksi oman perheen myötä? Minusta olisi ihanaa viettää joulu yhdessä molempien, miehen ja minun suvun kesken, mutta se ei tule varmaan ikinä onnistumaan! Yksi asia auttaisia kyllä asiaa, iso talo, mutta luulenpa että vaikka saisin sen ison talon joskus tulevaisuudessa, en kaikkia samaan aikaan sínne kuitenkaan saisi, hih.. :) 

Tänä vuonna päätimme siskoni kanssa, että äitimme haudallekin menemme jo aamusta, todella aamusta, joskus klo7-7.30. Luulisi, että siellä ei silloin olisi minkäänlaisia ruuhkia vielä. Aiempina vuosina olemme menneet illalla, vitsi siellä on silloin kaunista <3

Mutta, nyt löpinät pois ja valmistautumaan päivän puuhiin. Mieskin sanoi tulevansa ehkä ajoissa, niin pääsemme jumppaankin aikaisemmin. Ja illalla hohtokeilaamaan!

Perinteet!

Eilinen ja tämä päivä ovat suhahtaneet melko nopeasti, kun on juostu ties missä :) Ruokaostoksiakin tehtiin lasten kanssa tänään jo hiukan extempore, kun tyttö vaati:) Hän ei halunnut millään mennä kotiin heti kukkakaupan jälkeen, joten suunnattiin sitten Jumboon katsomaan Joulupukin majaa, jouluikkunaa ja sitten ruokakauppaan. Ja ihmisiä kyllä riitti..

Ihana tunne, kun kukkakaupassakin on jo käyty, jeee... Vielä on hiukan paketointia jäljellä mutta tänä vuonna en stressaa turhia. Meille tulee sisareni ja molemmat veljeni ainakin syömään jouluaattona. Ei siis tänä vuonna mitään suurta porukkaa, mutta sen verran että jotakin saa kokkailla. Tänä vuonna kokkaillaan kyllä hiukan eritavoin. Esimerkiksi laatikot tulee kaupasta, en aio tehdä yhtään laatikkoa itse, vaikka ovatkin hyviä mutta saan minä noista kaupankin laatikoista hyviä lisäämällä lorauksen kuohukermaa jokaiseen, hih.. :) Ja kinkkua mietin, Hmmm.. Ollaan aikaisempina vuosina saatu isältäni aina pala kinkkua, mutta tänä vuonna asiasta ei ole ollut vielä lainkaan puhetta. Olisi kyllä ihana paistaa kinkku itse, mutta sen pitäisi olla PIIIENI, sellainen max kaksi kiloa.

Rosollia tähän joulupöytään ei tänä vuonna tule ollenkaan vaan iso vihreä ja raikas salaatti( mikä minusta voisi kuulua jokaisen joulupöytään, koska syötävät ovat aika tuhteja aina). Laatikoita tulee vähän, perunoita, kaloja, se salaatti :), ehkä lohipiiras ja noh, jotain puuttuu.. Niin se kinkku. En halua, että joulupäivän jälkeen tässä taloudessa on enää yhtään jouluruokaa jäljellä tänä vuonna. Jälkiruoaksikin voisi ostaa jotain ihanaa jogurttijäätelöä ja tietenkin SUKLAATA :) Sitä syödään jouluna paljon ja sen eteen sitten jumpataan ennen joulua nyt.

Minusta tuntuu, että viime päivinä minulla on riittänyt energiaa jotenkin enemmän kuin aiemmin viime aikoina ja syynä on varmaan tuo joulun lähetyminen ja se, että olen jaksanut käydä jumpissa ja salilla ja kroppa on sen oloinenkin. Joka paikkaa kolottaa, mutta niin se kuuluukin:) Tänään ja tiistaina oli vapaapäivät ja huomenna taas jumppaan, jee! Tänään olikin sitten miehen vuoro lähteä töiden jälkeen heittelemään frisbeetä ja jälleen tulevana lauantaina koko päiväksi. Tekee hyvää, kun molemmat pääsevät harrastamaan omia harrastuksiaan. Meidän taloudessa se ainakin on tärkeää. Kyllä sen huomaa, jos molemmat ovat olleet vain kotona, yhdessä, eikä omaa aikaa ole ollut niin ainakin minä puhisen ja kitisen :)

Nyt kun lapsia on kaksi, niin ehkä se, tai se on, hiukan vaikeampaa MINUN lähteä omiin puuhiin kotoa ilman lapsia, sillä en tiedä miksi, mutta minun omatuntoni alkaa soimata aika paljon. Mutta pikku hiljaa se on alkanut helpottaa ja nyt kun lähden jumppaan, niin otan tytön mukaan ja hän jää sinne lapsiparkkiin. Mies ei ikinä ole estellyt menemisiäni vaan ehkä hiukan jopa yrittänyt saada minua enemmän menemään esimerkiksi jumppiin, sillä tuntee minut sen verran hyvin että kotona kyllä räjähtelee jos tämä mamma ei pääse energiaansa purkamaan jonnekin:) Toivottavasti ensi vuosi alkaa tällä samalla moodilla. Tästä menneestä vuodesta en kyllä vaihtaisi mitään.

Huomenna pitäisi tavata ihana ystäväni, johon tutustuin ammattikorkeakoulussa ja jota näen aivan liiiian harvoin. Molemmilla on pieniä lapsia, joten aikataulut eivät oikein aina täsmää, mutta huomenna pyrähdetään tämän sakin kanssa paikalle oli mikä oli :D

Yhtä asiaa jos saisin vielä jouluksi toivoa, olisi LUMI, kiitos!!!

Mies kävi tänään ostamassa pojallemme Stokken istuimeen pehmusteet ja baby-setin Vauvatalo Johannasta Sellosta. Oli niillä kyllä hintaa, mutta tarpeen ne oli. Olisi pitänyt kirjoitella joulupukille toiveita:) Mietin pitkään, minkä värisen baby-setin ostamme ja millaisen pehmusteen ja päädyttiin valkoiseen kaareen ja musta-valko-harmaa-ruskeaan pehmusteeseen. Olisin halunnut harmaan pehmusteen, mutta mies sanoi, ettei se ollut hänen mielestään ihan niin kiva harmaa, mutta löytyi sieltä sitten väreihimme oikeanlainen:) Kyllä tykkäsi pikkuinen istua tuolissaan pieniä hetkiä tänään. Täytyy laittaa new born baby-setti huutikseen vaikka myyntiin.

Tällaisia ihanuuksia löytyi Plantagenista. Näitä voi katsella joulun jälkeenkin eri ruukuissa, toisin kuin muita joulukukkia. Tänä vuonna meille ei tule joulutähtiä. Aiempina vuosia olen aina ostanut muutaman valkoisen ison joulutähden, mutta kun heitän ne heti kuusen mukana joulun jälkeen roskiin niin en näe siinä mitään järkeä ostaa niitä enää. Tänä vuonna laitetaan meidän perheen joulukuviot näköjään kokonaan uusiksi :O Joulun lempparikukkani ovat kuitenkin valkoiset TULPPAANIT <3 Niitä voisin katsella läpi vuoden jokaikinen päivä, ne ovat vaan niin kauniita. Ja keväällä niitä voi ostaa kaikenvärisiä ja sekoittaa ja tehdä ison kukkakimpun suureen maljakkoon!

No niin, öitä! Nautiskelen glögini loppuun ja sänkyyn. Millainenkohan yö tulossa?!

Jouluntaikaa!

Oon ihan jouluhöperö tällä hetkellä.. Eilen leivottiin tytön kanssa pipareita naapurinlapsille joululahjoiksi ja koristeltiin niitä. Jokaiselle tehtiin omanlaisensa ja omannäköisensä :) Jos vaikka tänään jo käytäisiin antamassa ne. Ihanaa, enää yhdeksän yötä :) 

Eilinen päivä meni hujauksessa, kun miehellä oli sählyturnaus. Kun hän päivällä tuli käväisemään kotona, lähdimme Fallkullan joulutapahtumaan. Pääsimme lähtemään vasta hiukan ennen kahta, koska siskoni oli meillä käymässä. Päästessämme Fallkullaan, oli tapahtuma jo pikkuisen niin kuin ohi:( Tytölle sanoin kotona, että syömme siellä sitten  välipalaksi riisipuuroa, mutta riisipuuro olikin jo loppu. Ihan ymmärrettävää, olihan tapahtuma kestänyt jo useita tunteja. Saimme sentään makkaraa ja kuumaa mehua :) Mutta vitsi, että oli kylmä, hyrrr.... Illalla tehtiin sitten omat riisipuurot kotona!

Tänään mennään aamusta siskon kanssa salille. Luulen, että jos minun olisi mahdollista, niin menisin aina aamuisin jumppaan tai salille nimittäin silloin olen virkeimmilläni ja kokopäivä on vasta edessä. Tunti salilla ja sitten kotia muihin puuhiin. Jaksaisikohan sitä tänään paketoida vaikka lahjoja?! Tytön täytyy vaan silloin olla jossain muualla kuin kotona.. No, katsotaan mitä sitä tänään saa aikaiseksi! Ai niin, tänään onkin Seurasaaren joulupolku :D Ehkäpä siis sinne..... Saisi olla ulkona ja nauttia! Ihanaa päivää.

Huomaattekos, kun täällä ollaa taas suht pirteällä tuulella, sitä ne YÖUNET teettää:) Molemmat lapset hereillä, koira ja minä hereillä ja mies nukkuu:) Juuri niin! Ja kuppi kahvia!

Viime vuonna ostamani joulutähti Ikeasta!

 Yksi lempparijoulukoristeista, valkohileinen käpy <3

 Herra nautiskelee luusta!

 Turvalliset Ikeasta viime vuonna ostetut patterikynttilät :) Tänä vuonna en ole noita siellä nähnyt, yhden olisin tarvinnut lisää.. Oletteko te törmänneet?

 

Leffaliput käyttöön

Olin ostanut joskus syksyllä sellaisen könttäpaketin finnkinon leffalippuja ja niiden viimeinen käyttöpäivä oli eilen, joten lähdettiin tytön kanssa leffaan kun herra saapui kotia. Flamingossa meni Poutapilviä ja lihapullakuuroja 2, joten päätettiin mennä sinne. Leffa oli ihan hyvä. Ikäsuositus oli 7 vuotta muistaakseni, mutta ei ollut meidän tytölle kyllä yhtään jännä. Yksi asia, jota en varatessa huomannut, oli, että leffa oli 3D:) Tyttö ei laseista ollut moksiskaan vaikka hyvä että pysyivät edes päässä:) Taiteilin saparot alemmas ja lasit niiden päälle niin johan pysyivät! Itse olen kerran aiemmin veljieni kanssa ollut yhtä 3D leffaa katsomassa ja silloin ja nyt, minulle tuli hiukan etova olo... Joko syynä oli ylensyönti Parrot`sin pähkinäsuklaita tai itse 3D... Ei ole silmä varmaankaan tottunut:)

Ulkona on ihan kamala myräkkkä, että täytyy varmaan unohtaa Lucia-kulkue tänään, joka menee Helsingin keskustassa illemmalla:( olisi vaan niin ihana mennä sinne tunnelmoimaan joulua.. Enää puolitoista viikkoa tätä joulutunnelmaa ja sitten se onkin ohi. Mies on varmaan tyytyväinen :)

Pikkumiehellä on kova yritys päästä liikkeelle, mutta ei ihan vielä pääse. Ehkä jouluna?! Tai sitten myöhemmin. Ylös tulossa olevat hampaat taitavat öisin tehdä häntä hiukan levottomaksi, joten edelleenkin yöt ovat aikamoisia ja tämän äidin unet ovat melko katkonaisia, huh... Aamuisin sängystä nouseekin useimmiten melko kiukkuinen nainen, mutta kunhan saan kahvikupin käteenï niin uusi päivä on valmis alkamaan:) yleensä! JA tämä ei onnistuisi ilman Dolce Gusto - kahvikonettamme. Aivan super.. Joskus lataan perus kahvikoneemma aamuksi valmiiksi, niin napsautan sen vain päälle, mutta joskus en iltaisin jaksa, kuten eilen. SE kahvikuppi on nimittäin saatava HETI :) Ja näin on ollut jo vuosikausia, ennen lapsiakin ja unettomia öitä, hih..

Joinain päivinä tämä mamma on puolen päivän aikaankin vielä pyjamahousut jalassa. Mutta eipä sillä väliä.. Voi sitä yökkäri päälläkin puuhata kaikenlaista:) Tuntuu että sitä hösöttää paikasta toiseen tehden kaikenlaista ja lasten kanssa leikiten, että omat vaatteet ja ulkonäkö kotona on toisarvoista. Tällä hetkellä minulla ei ole edes ripsienpidennyksiä, kun ajattelin että pidän muutaman kuukauden tauon jälleen joten näillä mennään. Uloskin on helppo vain heittää pipo melkein silmille ja takki päälle ja eikun menoksi. Kuten toissa iltana.

Sanoin miehelle, että voin viedä koiran ulos ja hän jää laittamaan iltapalaa. Koirulimme kun ei silloin saanut käydä kuin tarpeillaan ulkona, niin tiedossa oli pieni lenkki. Koiramme selkä oli/on hiukan jumissa ja inahteli ja lääkäri määräsi lepoa niin kauan kun tuntuu että aristaa, mutta nyt on jo parempi. Ensi viikolla se pääsekin nauttimaan koirahieronnasta:) Mutta siis, päätin etten jaksa vaatteita enää vaihtaa kun kyseessä oli tosiaan vain pikalenkki, max 15min, niin lähdin sitten yökkärihousuilla:) Mies katsoi ja sanoi, että et kai sä nyt noilla lähde ja vastasin että miksi en:) Ulkona on pimeää, laitan kumpparit, pitkän untuvatakin ja pipon. Väliäkö sillä, hih.. Ihanaa, kun saa piiloutua kun on kylmää!

Ja muuten, hesarin etusivulla oli tänään mainos Mustiin ja Mirriin saapuneista Ivana Helsingin koiratuotteista, Bibi&Bim, aivan ihania <3 Sopisi meille :) Siinä olisi koirulille joululahjaideaa!

Hauskaa päivää ja ihanaa viikonloppua. Enää viikko, niin meidän miehellä alkaa parin viikon loma!! Ja minä otan silloin univelkoja hiukan takaisin jos onnistuu..:)

Häät mielessä..

Nyt on häihin aikaa alle 6kk ja pikku hiljaa tämä stressi vaan kasvaa. Jotenkin toivoisin, että enää olisi jäljellä esimerkiksi kaksi kuukautta niin kaikki asiat saisi hoidettua loppuun, mutta nyt tuota aikaa vielä sinänsä on, niin kaikkien päätösten tekeminen tuntuu todella vaikealta. Minun mieli muutenkin muuttuu aina suhteellisen helposti, niin senkään takia en uskalla tiettyjä asioita vielä ostaa.

Esimerkiksi, olin tilaamassa Juhlacenteristä paikkakortteja, kakkukoristetta, morsiusneitojen koreja, herkkupusseja ynnä muuta, mutta kun olin menossa maksamaan niitä,  niin teinkin stopin:) Tajusin, että tammikuussa olen menossa Mennään naimisiin- häämessuille Wanhaan Satamaan, joten sen jälkeen teen tuonlaiset ostokset vasta. Juhlacenteriinkin tulee aina kaikkea uutta. Ihan mahtava nettikauppa. 

Häämessuilla on kuitenkin jotakin uutta varmasti tiedossa. Vaikka aika tarkat kuviot ja suunnitelmat minulla häiden suhteen on, mutta uuden vuoden kujeet varmasti uppoavat minuun. Etsinnässä on hiukan romantiikka-aiheisia juttuja sekä moderneja juttua  ja pikkuriikkisen vintagea :) Viime vuonna en kyseisillä messuilla ollut, vaan sitä edellisenä ja oli kyllä kiva tapahtuma. Tykkäsin.. Ai niin, kenkiä olen paljon netistä etsiskellyt ja muutamat ehdokkaatkin on. En ole mikään korkokengillä kävelijä, joten korkoa saa max olla noin 7cm, ei kymmenen nimittäin sitten en kyllä kävele kuin alttarille niillä :) Hih.. Täytyy kyllä varmaan hankkia toiset aivan matalat kengät illaksi, kun jalat väsyvät! Vai, onko hyviä vinkkejä?

Eilen oli tytön joulujuhlat, jos niitä voi niiksi kutsua. Ihan mukavat, mutta erilaiset tänä vuonna. Tarha oli kehittänyt joka huoneeseen jonkin oman teeman ja leikin. Yhdessä askarreltiin, toisessa haisteltiin joulutuntuoksuja ja tunnusteltiin erilaisia esineitä ja juttuja näkemättä niitä, yhdessä laulettiin ja leikittiin (PARAS), kirjoiteltiin ja piirrettiin pukille, katsottiin näytelmä ja lopulta juotiin glögiä ja syötiin pipareita. Ihan kivaa oli juu, mutta jotenkin tykkään siitä perinteisestä, että istutaan salissa ja katsotaan kun lapset esiintyvät ja sitten lauletaan kaikenlaisia joululauluja :) Mutta tytöllä oli kivaa, oli meilläkin, niin se on tärkeintä!

Joulujuhlista viimeistään saan kunnon joulupistoksen. Tänään askarrellaan kortit loppuun, ajoissa:) Päätin, että tyttö saa tehdä kaikki koska hänen tekemät ovat niin upeita. Minun tekeleet jääkin tänä vuonna kaappiin ja lähetämme pelkästään tytön askareet.

Tässä hieman tunnelmia juhlasta:)

Pikkutonttukin pääsi juhliin!

5 kk neuvola

Tänään käytiin neuvolassa poitsun 5 kk tarkastuksessa ja jep, kymppi oli mennyt rikki. Niin arvelinkin :) Ajattelin jopa, että 11 kg olisi jo ylitetty, mutta ei sentään. Painoa 10,5kg ja pituutta taisi olla 73cm jos oikein muistan. ISO MIES <3 Eipä tarvi stressata kasvusta ainakaan. Painokäyrä laskee tasaisesti pikku hiljaa, nyt ollaan keskiarvosta noin 20% yläpuolla!

 

Rokotuksia ei saatu, koska vesirokosta on tänään tasan kaksi viikkoa kun ilmestyi ensimmäinen rakkula. Kahden viikon päästä mennään siis uudelleen ja sitten rokotetaan. Eilen kävin lääkärillä näyttämässä korvat, jos pojalla olisi ollut korvatulehdus, kun huutelee öisin, mutta ei ollut. Ihan puhtoiset ja täydelliset korvat sanoi lääkäri:) Tänään neuvola täti sittten huomasi, että etu ylähampaat ovat sen verran turvoksissa, että kohta ne sieltä tulee ja taisi hiukan toista jopa jo näkyä. Ihanaa, kohta on ylhäälläkin hampaat niin voi hymyilläkin oikein prameasti, hih.. Nuo yölliset huudot taitavat olla siis peräisin noista tulevista hampaista. Ensi yöksi otamme siis lääkettä varuiksi!

 

Minäkin kerkesin eilen pyörätunnilleni. Juosten kylläkin, kun ensin tyttöä kuskasin lapsiparkkiin. Tänään olisi sitten toinen jumppa. Huomenna ei varmaankaan siis kävellä:)Minulla on nykyään  jäsenyys  Elixiaan. Siellä on sellainen lapsiparkki ja kun tyttö sai kuulla asiasta, niin hänhän haluaa joka kerta tulla mukaan, jotta pääsee sinne. Kivahan se on, kun mies jää sitten pojan kanssa kaksin kotiin mutta kai siellä parkissa on oikeasti niin kivaa että sinne tahtoo. Aina Ikeaan mentäessäkin hänen on päästävä sinne lapsiparkkiin, hyppelemään pallomereen tietty ja piirtämään :) Kyllä hänen kanssaan kotonakin leikitään, ei kyse siitä ole, KAI, mutta tykkää vaan kaikenlaisista uusista jutuista niin paljon, eikä ujostele. Aivan erilainen minun mielestäni kuin minä pienenä....

 

Eilen en päässyt kuin yhdelle jumpalle, koska sitten täytyikin jo ajella kotia nopsasti, käydä suihkussa ja lähteä koiraa viemään eläinlääkäriin. Herralla taitaa olla selkä ja toinen nivunen hiukan jumissa niin saimme särkylääkkeitä ja vuodelepomääräyksen. Ikä ja kylmyys tekevät tepposensa, vaikkakaan herra nyt ei ole vielä niiiin vanha, sanoi lääkäri. Keski-iässä:) Päivisin vain tarpeille, ei kunnon lenkkejä ollenkaan. Katsotaan sitten parin päivän päästä!

 

Päivänjatkoja. Nyt heräsi poika ja kohta käydään hakemassa tyttö ajoissa tarhasta ja tullaan askartelemaan joulukortteja:)

Snow finally ;)

 Onneksi on edes hiukan lunta ja pikkaisen siis valoisampaa. Nämä on näitä aamuja kun toivon, että äitini eläisi vielä ja pystyisin soittamaan hänelle ja sanoa, että olen väsynyt ja pyytäisin häntä vahtimaan pikkumiestä hetkeksi niin minä menisin vähäksi aikaa nukkumaan.... Mutta ei:( Tuntuu jotenkin väärältä marmattaa ja valittaa että on väsynyt vaikka juuri on ollut viikonloppu ja kiva sellainen, mutta jos ei saa nukutuksi öisin kunnolla niin kyllä se verottaa jälleen kerran. Ja jotenkin kun uusi viikko jälleen alkaa ( jee, ollaan ainakin terveitä!!!) ja sen aloittaa väsyneenä niin se vaan kolahtaa. Nyt kerkeän pienen hetken tässä koneella olla ja sitten marssin takaisin sänkyyn, pikkuinen meni juuri unille takaisin! Juon samalla kahvini loppuun.

Viikonloppu oli tosiaan kiva. Nähtiin ystäviä ja sukulaisia. Itsenäisyyspäivä vietettiin Lahdessa miehen äidin luona, lauantai oltiin perheen kesken kotona ja tehtiin "rästitöitä" ( asennettiin esim. lamppuja, kuten kuvan IKEA Maskros-lampun) ja sunnuntaina saimme vieraita Sipoosta ja sen jälkeen kyläilimme kummipoikamme luona! JA lauantaina ostettiin minulle kihla- ja vihkisormus, iiik..:) Kihlasormus ostettiin myös, koska silloin kun päätimme mennä vuosia sitten kihloihin ostimme sellaiset kultaiset perussormukset. Vihkisormuksen halusin lopulta valkokultaisena joten kihlasormuskin täytyi uusia. Nyt siis on uusi kihlasormus sormessa ja vihkisormus jäi vielä putiikkiin muokattavaksi. Mutta on ne ihanat <3 Kiitos rakkaus! Herra sanoikin, että kyllä on nyt niin pepsodenttiä nainen koko ajan lauantaina, kun oli hymy niin herkässä:) No tietenkin..Sitten puuttuu enää miehen sormus, jonka haluaisi kai titaanisena!  

Tällä viikolla aion kyllä nyt nauttia siitä, että ollaan terveitä. Pojan korvat käyn ensin tänään tarkastuttamassa lääkärillä, josko sen takia viime yönäkin heräili ja huuteli. Tai sitten vaan kaipasi äidin syliä. Isin syli ei meillä kelpaa tällä hetkellä nukuttamiseen ollenkaan. Sen takia onkin mielenkiintoista mennä tänään illalla jumppaan. Viime maanantaina täällä oli sellainen huutosirkus kun palasin jumpasta kotia, että.. Nukkumaan oli mennyt viimeisille päikkäreille nätisti mutta unien jälkeen olisi täytynyt äidin olla paikalla. Katsotaan miten tänään on. Jumppaan kyllä menen, nimittäin tiedän että poika, mies ja tyttö pärjäävät vaikka huutoa hiukan olisikin. Tämän äidin pää nimittäin tarvitsee pienen irtioton. Mies ei siitä huudosta onneksi niinkään stressaa kun tietää, ettei ole mikään muu hätä. Kunhan huutoa ei kestäisi kauaa. TAI, tänään ei ole huutoa ollenkaan.. Eihän sitä tiedä :)
 

 

Lauantaina sai tyttökin vihdoin päällensä Polarn o. Pyren toppapukunsa. Toivottavasti on yhtä kestävä kuin Molo Kidsin, joka meillä on viimeiset kaksi vuotta ollut käytössä..

 

Mutta nyt kone kiinni ja pieni hetki lepoa!!

Christmas tree :)

Nyt on kuusi ja koristeet :) Aikaisempina vuosina meillä on aina ollut oikea kuusi, jokavuosi, niin kauan kuin ollaan oltu miehen kanssa yhdessä ( 13vuotta?!) :) Tänä vuonna ostettiin sitten tekokuusi ja pieni morkkis tuli kun tultiin kotia kaupoilta.. :( Nytkö tyttömme kasvaa siinä uskossa, että tuo muovikuusi on niin sanotusti SE oikea kuusi?!kuten kaupassa sanoi. No, tänä vuonna on tuo ja ensi vuonna katsotaan mitä sitten. Tuonhan voi aina laittaa vaikka uloskin:) Mutta on se hieno. Minä olen aina niin tarkka koristelusta ja kuusen ulkonäöstä niin nyt on ainakin tasapaksu ja tuuhea, hih.. Ja koristeltiin kuusi tytön kanssa ihan kaksin:)

Huomenna ajellaan Lahteen, jos ei tule mitään kunnon myräkkää, joten HYVÄÄ ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ kaikille <3

Joululahjatoiveita..

Minä taidan olla ikuinen lapsi, nimittäin minun on ainakin joka joulu saatava muutama lahjapaketti :) Se vain kuuluu siihen, enkä tiedä tarvitseeko sen tarkoittaa että on "lapsi".. Lahjat vain kuuluvat jouluun. Joulu on antamisen aikaa ja tiedän että jos olisin rikas, niin ostaisin varmasti kaikille sukulaisilleni ja läheisilleni monen monta lahjaa vain antamisen ilosta. Minusta on ihana ostaa ja antaa lahjoja muille ja nähdä kun toiselle tulee hyvä mieli, varsinkin jos saa juuri antaa sellaisen lahjan mitä toinen on oikeasti toivonut.

Veljeni ovat minua aika paljon nuorempia, minä taidan näyttää heidän silmissään jo ikälopulta :) Väsynyt kahden lapsen kotiäiti :) Niinkö he ajattelevat, en tiedä... No, silloin kun he olivat pieniä eikä minulla ollut omia lapsia niin heille tuli kyllä osteltua lahjoja aika paljon. Mutta nyt hekin ovat jo sen ikäisiä, yläasteella ja ammattikoulussa, että heidän lahjatoiveensa eivät ole enää  mitään pieniä. Yksi lahjatoive voi jo maksaa maltaita, mutta se on tietenkin sitten sellainen, mitä oikeasti toivovat ja sellaisen yleensä sitten haluaa antaa niin ei tule ostettua turhia. Olisi kiva ostaa kuitenkin heillekin vielä monta lahjaa, kuten pienenä mutta ei pysty. Eivätkä he oikeasti tarvitse, mutta olisi vaan kiva.

Se on helppoa ostaa muille lahjoja ja sitten kun tuleekin puheeksi, että "Mitäs ne teidän pikkuiset tahtovat joululahjaksi?", niin iskee ahdistus.... Meillä on lapsilla myös niin paljon kaikkea vaikka pyrin siihen, että kaikki pieni tilpehööri sun muut turhakkeet jäävät oikeasti kauppaan. Sen takia onkin ihanaa, että sukulaiset ja ystävät kysyvät, jos aikovat ostaa lahjoja lapsillemme että mitä he oikeasti haluavat. Ja varsinkin, jos on jotakin sellaista mitä tarvitsee. Pojan ristiäislahjaksikin pyydettiin tarpeellisia asioita. He ovat sen ikäisiä vielä, että eivät osaa vaatia ja odottaa paljoa, niin mennään sen mukaan. Tyttö nyt neljävuotiaana osaa odottaa ja pyytää tiettyä juttuja, kuten robottikoiraa ja yhtä tiettyä barbia mutta on varmasti tyytyväinen jo niihin:) Pienempi nyt ei mitään leluja vielä kaipaa, niitäkin on tytön vanhoja jäljellä ihan reippaasti.

MUTTA, on yksi lahja jonka jokainen meidän perheestä joka joulu saa ja se on UUSI PYJAMA :) minä olen lapsuudesta asti saanut joka joulu uuden pyjaman ja sillä mennään loppuun saakka. Eli rakkaus, helppo ostos tiedossa. Kunhan muistaa ostaa tarpeeksi ison, nimittäin sen pitää olla mukava:) Viime vuonna sainkin pyjamahousut paria kokoa isommat kuin yleensä, hih...  Herra toivottavasti ajatteli, että mahdun niihin samoihin sitten koko raskausajan:) Arvasi, että kiloja kertyy niin kuin kertyikin..

Uusi pyjama laitetaan heti päälle, kun ollaan lopulta ihan perheen kesken ja sitten nautitaan yhdessäolosta, herkuista ja kaikista muista saaduista lahjoista. Nyt saamme vielä nauttia lasten ilosta, se taitaakin olla se paras lahja <3

Yhtä tavaraa olen toivonut jo muutaman vuoden, mutta aina sen ohi on mennyt jokin muu asia kuten viime vuonna mies yllätti minut uudella läppärillä. Ja tämä oli tarpeen, kiitos! Mutta, sellainen yleiskone. Sellaisesta olen haaveillut ja edellisessä asunnossamme oli sen verran pieni keittiö ettei se sinne olisi mahtunut mutta nyt sille olisi tuolla tasolla oma paikka:) Haluan sellaisen, joka sopii kotimme tyyliin ja joka voi aina olla esillä että sitä tulee myös käytettyä ja täydellinen yksilö siihen olisi KitchenAid Artisan- yleiskone. Täydellinen väriltään ja muodoiltaan:) Tuntuu jotenkin koomiselta toivoa tuollaista vempelettä joululahjaksi, mutta tähän aikaan vuodesta tulee leivottuakin useimmiten enemmän niin sitä rupeaa aina kaipaamaan. Mutta se on hankintalistalla heti häiden jälkeen :) Eipähän tule leivottua turhia, niin pysyy kilot kurissa! Ja haluaisihan sitä aina vaikka mitä muutakin mutta nyt menee nuo tulevat häät edelle. Lapsille ostetaan tietyt lahjat ja miehelle jotakin, jotakin on aina ostettava että on pientä jouluntaikaa ilmassa mutta suuret ostokset unohdetaan tänä vuonna!

Tuossa kuva vielä haluamastani koneesta :) Täydellinen!!

 

Kuva täältä

Uusi viikko!

Vitsi mikö olo, kun on saanut yöllä nukuttua kerralla enemmän kuin tunnin puolitoista:) Ihan tuntuu omalta itseltään jälleen.. Kiitos pienokaiseni, ihana aloittaa viikko tällä tavoin! Energinen olo on myös varmaan peruja terveellisesti syödyn viikonlopun jäljiltä, eilisen uimareissun ansiosta ja siitä, että tänään pääsee pitkästä aikaa kunnon jumppaan. Tiedossa spinning ja body shape, iiik..Mihin se siskoni minut oikein puhui?! Hyvähän se on hänen sanoa,  mihin mennään kun on hiukan enemmän viime aikoina jumpannut kuin meikäläinen :) Keskiviikkona on paikat varmasti niin jumissa. Huomenna vasta hiukan:) Kertoilen myöhemmin tästä jumppavaihdoksestani.

Nyt kahvia ja lehtiä ennen kuin pienimies herää:) Tyttö ja mies lähtivätkin jo!

Pirteää päivää! Ai niin, viime yönä oli kyllä sellainen tuuli että..Ajattelin oikeasti, että milloinkohan meidän katto lähtee ilmaan. Olikohan se viime syksynä tai siinä alkutalvesta, kun meidän iskä soitti ja sanoi silloisen syysmyräkän aikana, että niiden katto oikeasti irtosi tuolla lähellä enkä ollut uskoa mutta kyllä:( Kyllä ne siis vaan irtoaa uusimmistakin taloista! Tuntui ihan käsittömättömältä. Ei kun paloautoa paikalle, kun katto roikkui toisella puolella taloa:(

1.Luukku

Tätä päivää on täällä odotettu KAUAN :) Sai avata ensimmäisen luukun joulukalenterista. Se olikin jo avattu ennen kuin me poitsun kanssa herättiin! Tytöllä on sellainen legokalenteri, kun ei tykkää suklaasta. Ensin ajattelin että en kyllä sellaisesta maksa, mutta ne on hänelle mieluisia eikä suklaata syö niin sellaisen sitten sai. Sitten minä itse väsäilin myös oman joulukalenterin, jonne laitan aina vihjelappusen, jonka avulla tyttö löytää sen päivän luukun lahjan. Ihanaaaa, joulu on kohta <3 Ja pakko oli ostaa partiolaisilta kuvakalenteri, kun eräs partiolaistyttö ovella viikon puolivälissä kävi! Nyt on sitten äidillä, isillä ja pikkumiehelläkin oma. Koirallekin löysin tänä vuonna oman kunnon kalenterin.. Montas niitä tässä taloudessa siis onkaan....

Käväistiin tyttären kanssa perjantaina päivällisen jälkeen keskustasssa ihastelemassa Stockmannin jouluikkunoita ja keskustan ihania jouluvaloja. Kyllä oli Stockmannin jouluikkunat taas niin upeita! Käytiin yhdessä sormusliikkeessäkin, joka ei ollut ihan halvimmasta päästä :) Kyllä osaa sormuksilla olla hintaa..

Muutamassa vaateliikkeessä piipahdettiin ja sitten käytiin Arnoldsilta ostamassa muutamat donitsit ja hypättiin bussiin. Me ei liikuta kauheasti bussilla ja sen kyllä huomaa silloin kun bussissa ollaan:) " Äiti kato, täältä takaata näkee noin kauas!" "Äiti kato, tuolla menee autoja..." :) Bussissa istuessa tuntui kaikki olevan uutta ja jännää. Ehkä pimeys teki osansa tuosta, kun kaikki valot välkehtivät kaikkialla eikä kunnolla neiti nähnyt, että missä mennään. Mutta ihana oli viettää aikaa tytön kanssa kaksin <3

Rokko alkaa olla pojalla ohi ja elämä taas hymyilee enemmän. Vaikkakaan öisin ei edelleenkään nukuta, aarghh..yöt menee jotakuinkin tunti, puolitoista kerrallaan ja herätys!! Mies onkin antanut minun nyt viikonloppuna jäädä tuonne sänkyyn nukkumaan hieman pidemmäksi aikaa ja on herännyt myös itse öisin niin ehkä se tästä! Mutta olisi kyllä kiva tietää, mikä pikkumiestä valvottaa?! Vai onko se vain läheisyydenkaipuuta!?

 

Hauskaa päivää!

:)

Pieni mies voi kohtuu hyvin:) Näppylöitä ei ole kauheasti, joka puolella muutamia, yhteensä ehkä noin 50?maximissaan vielä, mutta voihan niitä tulla lisääkin. Nyt nukkuu aamupäikkäreitä omassa sängyssään tyytyväisenä:) Eilen illalla pikkuisella oli lämpöä hiukan päälle 37, mutta ei enempää. Onneksi, kun jotenkin kauhistelin jos hänelle nousee kauhean korkea kuume. On kyllä jännää, että hän on säästynyt tähän mennessä kaikilta flunssilta ja kuumeilta, mutta sitten meillä on käyty läpi viikon vanhana märkärupi( yksi patti kiveksissä, ei onneksi muualla) ja nyt vesirokko. Tätini kävi eilen tässä meillä kääntymässä (äitini sisko) ja manailin hänelle tätä asiaa, mutta tokaisi, että sinänsä ollaan hänen mielestään päästy helpommalla koska se ainainen räkätauti ja tukkoisuus vasta hermoja raastavaa onkin. Ja tottahan se on!

Viikon vanhana kun meille ilmeni tuo märkärupi ja jouduttiin Naistenklinikalle sisään yhdeksi yöksi, olin aika rikki. Synnytyksestä oli kulunut viikko ja voimat aika vähissä ja sitten pienokaiselleni laitettiin jo katetria päähän ja sen kautta lääkittiin. Oli kyllä itku niin herkässä silloin ja vieläkin tulee kyyneleet silmiin vaikka kyse ei ollut mistään sen vakavammasta. Mutta toinen oli niin pieni ja jo letkuissa kiinni, niin kyllä teki pahaa. Itkin oikeasti aina, kun joku lääkäri tai hoitaja tuli käymään. Sille ei vaan voinut mitään. Yksikin hoitaja vain odotti siinä vierellä hiljaa sanoen vain, että puhut sitten kun pystyt ja minä siinä hiukan jopa nauraen, että näille kyyneleille ei vain tule loppua kun katson poikaa vaikka yritän :) Onneksi päästiin yhden yön jälkeen kotiin ja lääkittiin sitten ihan suun kautta loput antibiooteista.

Pojalle taitaa kehittyä hyvä vastustuskyky kiitos noiden tautien näin varhain! Toivotaan..

Tänään on tyttökin kotona, niin saa puuhastella kaikenlaista:) Kohta leikitään kuulemma pupuilla. Ja vitsi, minulle tulee aina silloin tällöin kauhea vimma muuttaa ja nyt löytyi kyllä sellainen kohde jota on pakko harkita oikein vakavissaan. Tänne kyseiseen kyläpahaiseen olen halunnut muuttaa.. Jos asiasta jotakin tulee, niin kertoilen täällä. Hiukan neliöitä lisää kaivattaisiin, nyt niitä on 75. Parikymmentä lisää riittäisi, kiitos:) En tarvitse mitään huvilaa, vaikka muuttaisin kyllä jos olisi mahdollista, mutta pojalle oma huone olisi kiva!

Jään siis tänne haaveilemaan:)

Pikkuisella vesirokko

Hiljaiselo blogin puolella jatkuu, sillä täällä on sitten toinen vesirokkopotilas ja viimeinen.. Eilen tultiin tytön kanssa illalla uimasta ja pikkuiselle vaippaa vaihettaessa huomasin jalkapöydällä vesikellon ja heti iski kauhea ahdistus pikkuisen puolesta ja omasta puolesta, taas EVAKKO!!!! Alkuun toivoinkin hänelle nyt myös rokkoa samalla, mutta kun tytöllä oli sen verran hurja niin tulinkin hiukan katumapäälle. No, onpa sitten sairsatettu tämä ilkimys pois meidän elämästämme. Toivottavasti!

Pikkuisella ei vielä ole kelloja paljon eikä ollenkaan kuumetta ja vitsi kun toivon, että pääsisi helpommalla kuin siskonsa. Aika näyttää! Toinen on vaan niin pieni, ei edes viittä kuukautta vielä:( Pirteä poitsu on ollut, mutta tykkää kyllä enemmän kuin yleensä olla myös äidin sylissä hellittävänä!

Kirjoittelen kuulumisia kun jaksan. Tänään tytöllä on viimeinen tanssitunti ja he esittävät prinsessatanssin:) Hän aikoo laittaa Lumikkimekon päälle ja kruunun päähän <3 Harmittaa kyllä kovin, koska emme molemmat nyt rokon takia pääse paikalle. Täytyy menijän vaan kuvata tanssi niin molemmat näkevät. Tyttö vaan on ollut niin innoissaan siitä, että me KAIKKI tullaan katsomaan mutta tällä kertaa ei onnistukkaan:( 

Raitaa, raitaa :)

Tämä soittokirja on tytön vanha ja taas hyvässä käytössä !

Tytön yksi lempparimuistipeleistä, muumilotto!

Vaniljantuoksuinen kynttilä IKEA:sta.

Meillä ihan ehdoton istuin, STOKKEn Tripp Trapp Newborn set! 

Ylempi kuva otettu tänään ruokaillessa, hymyissä suin:) Kunhan jatkuisikin niin!

Päivänjatkoja!

Tonttupolulle

Tänään näkee tyttö vihdoin Joulupukin. Öitä on laskettu maanantaista saakka:) Edellisinä vuosina ei ole uskaltanut kyseisessä tapahtumassa mennä pukkia moikkaamaan, mutta tänään kuulemma uskaltaa! Viime vuonna uskalsi juuri ennen jouluaattoa käydä Jumbossa moikkaamssa pukkia ja muoria, joten ehkä hän oikeasti tänä vuonna menee, eikä jonotella vain lämpimikseen:)

Tänä vuonna Tonttupolulla nähdäänkin monia ystäviä, jee.. Evakko päättyy lopullisesti siis! Viimeisetkin kuivuneet rakkulat ovat nyt tipotiessään. Eilen käväistiin hiukan kaupoilla ja syömässä ja tyttö sai lelunsa. Oli iloinen tyttönen <3 ja vanhemmat, kun tyttö vihdoin on selättänyt vesirokon:) Viheliäinen tauti..

          Kuva

Mutta nyt pikku hiljaa päiväpuuhiin ja lounaan tekoon. Tulisipa ihan pikkiriikkisen lunta ja pakkasta, niin tonttuilu tuntuisi luontevammalta:) Vaikka pelkkä lasten ilo saa jo varmasti joulutuulelle ja hyvän mielen :)

P.S. Viime yönä nukuttiin hiukan paremmin. En tiedä, oliko särkylääkkeellä vaikutusta. Niin kovasti puree kaikkea ja kuola valuu, että luulen että ne hampaat kiukkuuvat ja sai lääkkeen avulla paremmin nukutuksi! Ensi yöksi en anna, ellei nyt illalla ole jo tosi kiukkuinen ja oikein näe, että hampaita särkee!

Huutoa, itkua, naurua, unta...

Mitä vielä :) otsikko kuvaa tätä arkea! Äidin silmät aukeaa aika kehnosti nykyään aamuisin. Tämä ennen ja yleensä niin aamuvirkkuihminen ei tälllä hetkellä kyllä jaksa aamuisinkaan oikein mitään tehdä ennen paria kuppia kahvia. Eilen illalla pikkuinen huusi kuin syötävä nukkumaan mentäessä enkä voi uskoa syyksi muuta, kuin että johonkin oikeasti sattui. Huuto oli sellaista.. Toinen oikein tärisi! Lopulta rauhoittui ja nukkui ainakin pari tuntia ennen ensimmäistä herätystä. Luulen, että särky voisi johtua uusista hampaista. Saadaanko kohta lisää kahden alahampaan kavereiksi <3 Rauhoittui nimittäin sen jälkeen, kun olin toisella yrittämällä saanut panadolin annettua:(

 

Nyt meillä on jo reilu puolisen tuntia nukuttu aamupäikkäreitä, kello vasta yli kahdeksan. Äidin kahviaika ja tytön My Little Pony-aika :) Pienimies ei jaksanut olla hereillä aamusta edes tuntia.. Vai tuleeko rokko nyt hänelle...

 

Eilen jaksoin lähteä pienelle juoksulenkillekin koiran kanssa kun mies tuli töistä. Laitoin oikein saunan päälle, jotta pääsin sinne lämmittelemään lenkin jälkeen. Mutta, mutta.. Nyt tuntuu, kun flunssa yrittäisi vallata kropan:( Täytyy käydä tänään apteekissa ostamassa hiukan sinkkitabletteja.

 

Ja, tytön viimeisetkin rakkulat ovat nyt oikeasti kuivuneet.. Vaikka neuvolassa sanoivat jo toissapäivänä, että ei se enää mitään tartuta, taipeissa pysyvät pitkään mutta silti oli sellainen pieni epäilys. Taitaa nämä neidit lähteä tänään vierailemaan Jumbossa illalla. Lupasin että tyttö pääsee tervehdyttyään lelukauppaan ostamaan jonkin uuden lelun, kun on ollut niin reipas. Lupauksen tein rokon alkaessa:) Sääliksi kävi toista. Ja sitten pääsee vaikka syömään! Jeeee!!!

 

Eilen piti taas keksiä jotakin pientä puuhaa, kun en jaksa koko ajan leikkiä jotakin:) Kauhea äiti, mutta sellainen olen. En ole sellainen, joka jaksaisi aamusta iltaan VAIN leikkiä lasten kanssa jotakin. Tykkään tehdä jotain muutakin, kuten askarrella tai leipoa. Se on minun ja lasten juttu. Mies taas jaksaa kyllä istua lastenhuoneenlattialla vaikka tuntikausia ;) hih.. Mutta siis, leivottiin sitten joulutorttuja! Tyttö ei ole luumuhillon suuri ystävä, joten hän teki itselleen kaksi torttua, jossa oli hilloa vain pienen pieni läntti. Toisen söi itse ja toisen söi koira :) Toista sai syödä olohuoneessa kun nukutin pikkuista ulkona. Koiran telkesin eteiseen siksi aikaa. Tiesin, että seuraavanlaisesti muutoin käy :) :

 

No, tulin sisälle ja ajattelematta avasin eteisen oven ja yhtään huomaamatta että koirakin siitä livahti ja suoraa päätä siis joulutortun kimppuun. Herra tekee nuo sen varkaudet aina myös niin hiljaa, että en tätäkään heti huomannut. Siinä vaiheessa tajusin, kun herra tönötti nojatuolin edessä häntä alhaalla ihan hiljaa :) Ja mussuttaen joulutorttua ja siitähän se meidän neiti riemastui :) Hoh, hoijaa, ja se oli vielä se viimeinen torttu jossa oli vähän sitä hilloa :) Tyttö oli jättänyt tortun rahin päälle, kun ei ollut jaksanut syödä sitä kokonaan. Koira lähti eteiseen hetkeksi takaisin tämän episodin jälkeen :)

 

 

 

 

 

Tuo meidän karvaturri on kyllä niin ahne.. Joskus on seurattu miehen kanssa, kuinka ovelasti se varkautensa tekee. Muistan kerran, jokin aika sitten kun olohuoneen pöydälle oli jäänyt jotain ja huomasin kun herra jotain siitä pöydältä hiiren hiljaa otti. Se oli kuin hidastetusta leffasta. Päätin, että en sano vielä mitään vaan seuraan. Se otti sen jutun, olikohan taas joku tytön leipä tai keksi, peruutti hitaasti häntä alhaalla, meni pikku hiljaa matalaksi ja ryömi korvat sivuilla hitaasti pöydän alle syömään saalistaan :D Se on kyllä sellainen, ettei voi kuin välillä vain nauraa! Se verran näkee herra vaivaa ryöstöilleen. Tätä ennen se on tietenkin jo vahtinut tätä "saalistaan" ja miettinyt, että milloin voi hyökätä.

 

Että tällaista. Toivottavasti ensi yönä nukuttaisiin oikein makoisasti ja huomenna pirteänä tonttupolulle:) Otsikko kuvaa tämmänhetkisiä tunteita, mutta ihan normaalejahan nuo ovat :)